What interesting research has been published recently?

Here our researchers comment timely research related to remote work and digital organizing.

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on whatsapp

Työntekijöiden hyvinvointi ja johtamisen uudet haasteet

Pian jo vuoden jatkunut korona pandemia ja sen mukanaan tuomat muutokset työntekoon ovat vaikuttaneet työntekijöiden hyvinvointiin eri tavoin. Etätöiden tekeminen kotoa käsin aiheuttaa uudenlaista stressiä, sillä monen etätyöntekijän työympäristön jakavat myös muut perheenjäsenet. Toisaalta omaa käyttäytymistä koskevat pandemian vaatimat muutokset, kuten sosiaalisen etäisyyden pitäminen, voivat tuntua vaikeilta. Tällöin perheeltä ja kollegoilta saadun sosiaalisen tuen tarve korostuu. Samaan aikaan myös johtajien on pohdittava uusia ratkaisuja toimivaan etäjohtamiseen.
Iina Savolainen
EDITOR, Post-doctoral Researcher of Social Science

iina.savolainen@tuni.fi

Miksi fyysistä etäisyyttä on haasteellista pitää yllä pandemian aikana? Belgialaiset tutkijat kertovat tutkimuksessaan, joka julkaistiin äskettäin IAAP:n lehdessä Health and Wellbeing syitä sille, miksi esimerkiksi kahden metrin etäisyyden pitäminen muihin on joskus vaikeaa. Aineisto koostuu kahdesta kyselystä (1: N = 2,379; maaliskuu 2020 ja 2: N = 805; huhtikuu 2020).

Tutkimuksen tuloksia olivat: minäpystyvyys, käyttäytymisen seurauksia koskevat odotukset, käyttäytymisaikomukset sekä toiminnan ja sen säätelyn suunnittelun puutteet liittyvät vaikeuksiin pitää määrätietoisesti yllä etäisyyttä toisiin ihmisiin. Psykososiaalinen hyvinvointi ja sosiaalisen tuen puute olivat niinikään yhteydessä vaikeuksiin pitää etäisyyttä. Käytännön johtopäätöksenä he esittävät, että sosiaalinen tuki on keskeinen tekijä, kun halutaan pitää esimerkiksi kahden metrin etäisyydestä kiinni.
"Tarvitaan siis läheisten ja kollegojen kannustusta pitää etäisyyttä ja käyttää suojamaskeja. Tällainen ulkoa tuleva tuki auttaa tietoisesti miettimään omaa roolia ja suunnittelemaan omaa käyttäytymistä. "
Matti Vartiainen
Professor (emer.) of work and organizational psychology at the Department of Industrial Engineering and Management, Aalto University, School of Science.

matti.vartiainen@aalto.fi

Kirjallisuus: Literature: Beeckman, M., De Paepe, A., Van Alboom, M., Maes, S., Wauters, A., Baert, F., & Poppe, L. (2020). Adherence to the physical distancing measures during the COVID‐19 pandemic: a HAPA‐based perspective. Applied Psychology: Health and Well‐Being, 12(4), 1224–1243

Covid-19 -pandemia ja hyvinvointi: työelämän muutokset vaikuttavat tyytyväisyyteen niin työtä kuin perhettä kohtaan
European Societies -journalissa julkaistussa tutkimuksessaan Möhring ja kollegat (2020) tarkastelivat, kuinka Covid-19-pandemian mukanaan tuomat nopeat muutokset; etätyöhön siirtyminen, vähentyneet työtunnit, ja koulujen sulkeminen ovat vaikuttaneet kansalaisten työtyytyväisyyteen ja perhe-elämään. Tutkimus tehtiin pitkittäisasetelmalla ja se hyödynsi paneeliaineistoa, jota kerättiin viikoittain maaliskuun 20. päivästä alkaen huhtikuun 2020 loppuun.

Saksalaistutkimuksen fokuksena oli selvittää 1) kuinka tyytyväisyys työhön ja perhe-elämään mahdollisesti muuttui koronarajoitusten aikana ja 2) kuinka koronan mukanaan tuomat työelämän muutokset (ts. etätyö, lyhyemmät työpäivät) vaikuttivat työtyytyväisyyteen. Tutkimuksessa tarkasteltiin erikseen perheellisiä äitejä ja isiä, sekä lapsettomia henkilöitä. Koko aineistoa tarkasteltaessa, tutkijat havaitsivat, että tyytyväisyys perheeseen laski yleisesti koronarajoitusten aikana.

Työtyytyväisyys laski koronarajoitusten aikaan erityisesti äideillä sekä niillä, jotka joutuivat vähentämään työtuntejaan pandemian vuoksi. Sen sijaan perheellisistä vastaajista isät eivät kokeneet muutosta työtyytyväisyydessä pandemiarajoitusten aikaan. Niillä isillä, jotka tekivät vähemmän työtunteja pandemian aikana, tyytyväisyys perheeseen sen sijaan kasvoi.

On mahdollista, että vanhempien yleisesti kasvanut tyytymättömyys perheeseen on seurausta lisääntyneestä stressistä, joka johtuu työnteon yhdistämisestä lasten hoivaan ja koulutöiden ohjaamiseen. Vähemmän työtunteja tekevät isät eivät kenties koe tätä samaa painetta työn ja perheen yhdistämisestä. Lapsettomilla kasvanut tyytymättömyys perheeseen voi heijastua köyhtyneistä sosiaalisista kontakteista kodin ulkopuolella.

"Nämä eriävät tulokset ovat kiinnostavia ja korostavat ryhmien välisiä eroja pandemian mukanaan tuomien muutosten kokemisessa. Erityisesti etätyötä tekevien äitien ja työtuntejaan vähentämään joutuneiden työntekijöiden työtyytyväisyyteen tulisi kiinnittää huomiota sekä tarjota tukea organisaatiotasolta. "
Iina Savolainen
Post-doctoral Researcher of Social Science at Tampere University

iina.savolainen@tuni.fi

Kirjallisuus: Möhring, K., Naumann, E., Reifenscheid, M., Wenz, A., Rettig, T., Krieger, U.,  & Blom, A. G. (2020). The COVID-19 pandemic and subjective well-being: longitudinal evidence on satisfaction with work and family. European Societies, 1–17.

Miten johtaa palveluyrityksen henkilöstöä koronan aikana? Professori Silke Bartsch kollegoineen tutkivat saksalaisten ei-välttämättömiä palveluita tarjoavien yritysten (media-, konsultointi-, vakuutusala jne.) työntekijöiden (n = 143) kokemuksia johtamisesta ja työn tuloksellisuudesta koronakriisin aikana. Tutkimus keskittyi erityisesti ajanhetkeen, jolloin maan koronarajoitukset pakottivat yritysten henkilöstön siirtymään yllättäen pääosin etätöihin (huhti-toukokuu 2020). Työn tulokset julkaistiin hiljattain arvostetun Journal of Service Management -lehden pandemiakriisiä käsittelevässä erikoisnumerossa. Tutkimusryhmä oletti, että erityisesti autonomista ja avointa toimintakulttuuria painottava johtaminen (Enabling leadership behaviour, ELB) vähentäisi työhön liittyviä yksilö- ja yhteisötason jännitteitä ja tätä kautta vaalisi työn tuottavuutta. Vastavuoroisesti tiukempia rakenteita ja toiminnan kontrollointia painottavan johtamisen (Managing leadership behaviour, MLB) odotettiin kasvattavan henkilöstön stressiä ja riittämättömyyden tunteita ja tätä kautta lisäävän sekä yksilö- että yhteisötason työhön liittyviä jännitteitä ja heikentävän työtehoa. Tutkijoiden yllätykseksi kuitenkin selvisi, että koronan kaltaisessa poikkeustilanteessa, onnistunut siirtyminen etätöihin ja työn tuottavuuden tukeminen edellyttää molempia johtamislähestymisiä. Selkeät rakenteet ja ohjeistukset tukevat tehokkaan virtuaalisen yhteistyön muodostumisprossessia. Vastavuoroisesti autonomian ja avoimuuden vaaliminen antaa henkilöstölle mahdollisuuden adaptoitua kriisitilanteeseen tavalla, joka sopii parhaiten kullekin yksilölle. Tutkijat havaitsivat myös, että pidemmälle digitalisoituneet yritykset selvisivät poikkeustilanteessa selkeästi vähemmän kehittyneitä vertaisiaan paremmin.
"Työn tulokset kokonaisuutena alleviivaavat monipuolisen johtamistyön, sekä vahvan digitaalisen infrastruktuurin merkitystä poikkeustilanteiden onnistuneessa navigoinnissa."
Tuomo Eloranta
Doctoral Student at Aalto University, School of Science

tuomo.eloranta@aalto.fi

etätyöläiset-05

Kirjallisuus: De Clercq, D., & Literature: Bartsch, S., Weber, E., Büttgen, M., & Huber, A. (2021). Leadership matters in crisis-induced digital transformation: how to lead service employees effectively during the COVID-19 pandemic. Journal of Service Management. Vol. 32(1). pp. 71–85. 

Leave a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *