What interesting research has been published recently?

Here our researchers comment timely research related to remote work and digital organizing.

Koronaviruspandemia koettelee työntekijöitä monin tavoin, mutta pakotetulla etätyöllä on myös positiivisia vaikutuksia.

Covid-19-pandemia on kuluneen vuoden aikana muuttanut perinteisiä työtapojamme merkittävästi. Etätyöhön siirtyminen on ollut kenties suurin ja näkyvin muutos ja asettanut uudenlaisia haasteita työntekijöiden arkeen. Nopea siirtyminen etätyöhön on pakottanut erityisesti tietotyöntekijät opettelemaan ja soveltamaan uutta teknologiaa, sekä tasapainottelemaan työ- ja perhe-elämän välillä.

Näitä teemoja tarkastelevat myös FutuRemote-hankkeen tutkijat. Oman tutkimustyönsä lisäksi he seuraavat alati uutta etätyöstä julkaistavaa tutkimustietoa. Tällä viikolla tarkastelussa ovat kotona työskentelyn vaikutukset yhteistyöhön, viestintäteknologian vaikutus työn ja muun elämän välisten rajojen häilymiseen, sekä pandemiaan liittyvien uhkien mahdollinen kääntäminen luovuudeksi.

Iina Savolainen

EDITOR, Post-doctoral Researcher of Social Science

Waizeneggerin ym. (2020) laadullisessa tutkimuksessa selvitettiin, kuinka yhteistyö muuttui tietotyössä siirryttäessä pelkästään kotona suoritettavaan etätyöhön COVID 19 -rajoitusten vuoksi. Tutkimusta varten haastateltiin 29 tietotyöntekijää, jotka työskentelivät yrityksen toimitiloissa ennen rajoituksia ja jotka joutuivat rajoitusten myötä työskentelemään kotona. Tutkimuksessa keskityttiin erityisesti siihen, miten jaetun fyysisen tilan menetys korvattiin uusilla tavoilla käyttää verkkoyhteistyökaluja ja minkälaisia yhteistyöhön liittyviä haasteita ja hyötyjä koettiin tähän liittyen. Tutkimus osoittaa, että spontaanien keskustelujen puuttumisen sekä virtuaalikokousten aiheuttaman uupumuksen koettiin haittaavan ja hidastavan yhteistyötä ja tiedon jakamista, kun muita kuin aivan välttämättömiä yhteydenottoja pyrittiin välttämään. Toisaalta, kun jokapäiväinen viestintä kollegojen välillä muuttui aikataulutetuksi ja spontaanin yhteydenoton kynnys nousi, viestintä tiimin jäsenten välillä parani, koska heidän oli oltava hyvin selkeitä ja tehokkaita ohjeistuksissaan. Lisäksi uusia tapaamiskäytäntöjä otettiin käyttöön työntekijöiden hyvinvoinnin seuraamiseksi etäyhteyden välityksellä. Uudet verkkotyökalujen käyttötavat myös synnyttivät uudenlaista epämuodollista vuorovaikutusta kaukana työskentelevien kollegojen kanssa ja täten vahvistivat yhteisöllisyyttä organisaatioissa.

"Tutkimuksessa korostetaan, että verkkovälineiden käytön lisääntymisellä on sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia tietotyöhön ja että henkilökohtainen tilanne vaikuttaa muutoksen kokemiseen. Viestinnän selkiytyminen on mielenkiintoinen seuraus pelkkään etätyöhön siirtymisestä. Olisi kiinnostavaa tutkia, miten tämä selkeys saavutetaan ja miten se voitaisiin ylläpitää säännölliseen kasvokkain olevaan vuorovaikutukseen palattaessa."

Outi Vanharanta

Post-doctoral Researcher at Aalto University, School of Science

[email protected]

Kirjallisuus: Lena Waizenegger , Brad McKenna , Wenjie Cai & Taino Bendz (2020). An affordance perspective of team collaboration and enforced working from home during COVID-19, European Journal of Information Systems, 29:4, 429–442, DOI: 10.1080/0960085X.2020.1800417

Työn ja vapaa-ajan suhde on muuttunut viestintäteknologioiden käytön myötä. Viestintäteknologia mahdollistaa jatkuvan tavoitettavuuden ja työskentelyn ajasta tai paikasta riippumatta, mutta myös yhteydenpidon esimerkiksi läheisiin missä ja milloin tahansa. Viestintäteknologian käyttö hämärtääkin työn ja muun elämän välillä olevia ajallisia, fyysisiä tai vuorovaikutussuhteissa ilmeneviä rajoja. Jatkuvan tavoitettavuuden ollessa arkipäivää, tarvitaan uudenlaisia taitoja jatkuvien keskeytysten ja häiriötekijöiden hallitsemiseksi. Tutkimuksessaan Ollier-Malaterre, Jacobs ja Rothbard (2019) nimeävät viestintäteknologian hallinnan taidot digitaaliseksi kulttuuriseksi pääomaksi, joka koostuu jatkuvan tavoitettavuuden, virtuaalisilla alustoilla syntyvien vaikutelmien sekä yksityisyyden hallinnan taidoista. Viestintäteknologian hallinnan taitojen kehittäminen lisää yksilöiden toimijuutta suhteessa viestintäteknologioihin, mikä puolestaan tukee myös hyvinvointia digitalisoituneessa työelämässä.

"Työn tapahtuessa pääsääntöisesti teknologiavälitteisesti, työntekijöiden viestintäteknologioiden hallinnan taitoja olisikin hyvä tukea myös organisaatioiden toimesta."

Camilla Suortti

Project Researcher and doctoral student

[email protected]

Kirjallisuus: Ollier-Malaterre, A., Jacobs, J. A. & Rothbard, N. P. (2019). Technology, work, and family: Digital cultural capital and boundary management. Annual Review of Sociology, 45(1), 425-447. doi:10.1146/annurev-soc-073018-02243

Voivatko koronakriisin tuottamat haasteet johtaa lisääntyneeseen luovuuteen, ja jos näin, miten tämä voi tapahtua? Nämä kysymykset kiinnostivat prof. Dick De Clercqia ja prof. Renato Pereiraa siinä määrin, että he tekivät aiheesta kyselytutkimuksen, johon vastasi 128 henkilöä portugalilaisesta kiinteistöalan yrityksestä.

Tutkijoiden hypoteesina oli, että osa työntekijöistä saattaa reagoida potentiaalisiin uhkiin tuomalla enenevissä määrin kollegoilleen esiin kriittisiä ja kyseenalaistavia työtehtäviin kytkeytyviä näkökulmia. Tämä puolestaan voi johtaa rakentaviin konflikteihin ja lopulta uusiin luoviin ratkaisuihin. Professorit olettivat myös näkevänsä eroja kollektivististen ja individualististen yksilöiden välillä. Toimijoiden, jotka olivat sitoutuneempia toimivaan yhteisön hyväksi, uskottiin olevan valmiimpia nostamaan potentiaalisesti sensitiivisiä asioita pöydälle.

Tutkimuksen tulokset tukivat tehtyjä hypoteeseja, johtaen kirjoittajien muutamaan kolmeen keskeiseen implikaatioon. Ensiksi, kriisitilanteiden tuottamat huolet organisaation jäsenille saattavat toimia ärsykkeenä luovuudelle. Toisekseen, tässä prosessissa keskeisenä elementtinä toimii tilanteesta selviämiseen tähtäävä rakentava kriittinen dialogi, mikä tuottaa sopivien ratkaisuideoiden yhteiskehittelyä. Kolmanneksi, vahva yhteisöllinen orientaatio tekee tälläisiin ponnisteluihin panostamisesta todennäköisempää yksilöille.

"Siispä, johtoasemassa olevien henkilöiden tulisi pyrkiä luomaan organisaatioissaan kulttuuria, joka vaalii rakentavaa konfliktia ja kollektivistisia ideaaleja."

Tuomo Eloranta

Doctoral Student at Aalto University, School of Science

[email protected]

Kirjallisuus: De Clercq, D., & Pereira, R. (2021). Taking the Pandemic by Its Horns: Using Work-Related Task Conflict to Transform Perceived Pandemic Threats Into Creativity. The Journal of Applied Behavioral Science, Vol 57(1), p. 104–124

PrevPreviousChanges brought by the Covid-19 pandemic have challenged workers in various ways, but forced remote work also has positive implications.

NextNew ways of promoting creativity need to be developedNext