Koronaviruspandemia koettelee työntekijöitä monin tavoin, mutta pakotetulla etätyöllä on myös positiivisia vaikutuksia.
Covid-19-pandemia on kuluneen vuoden aikana muuttanut perinteisiä työtapojamme merkittävästi. Etätyöhön siirtyminen on ollut kenties suurin ja näkyvin muutos ja asettanut uudenlaisia haasteita työntekijöiden arkeen. Nopea siirtyminen etätyöhön on pakottanut erityisesti tietotyöntekijät opettelemaan ja soveltamaan uutta teknologiaa, sekä tasapainottelemaan työ- ja perhe-elämän välillä.
Näitä teemoja tarkastelevat myös FutuRemote-hankkeen tutkijat. Oman tutkimustyönsä lisäksi he seuraavat alati uutta etätyöstä julkaistavaa tutkimustietoa. Tällä viikolla tarkastelussa ovat kotona työskentelyn vaikutukset yhteistyöhön, viestintäteknologian vaikutus työn ja muun elämän välisten rajojen häilymiseen, sekä pandemiaan liittyvien uhkien mahdollinen kääntäminen luovuudeksi.


Kirjallisuus: Lena Waizenegger , Brad McKenna , Wenjie Cai & Taino Bendz (2020). An affordance perspective of team collaboration and enforced working from home during COVID-19, European Journal of Information Systems, 29:4, 429–442, DOI: 10.1080/0960085X.2020.1800417


Kirjallisuus: Ollier-Malaterre, A., Jacobs, J. A. & Rothbard, N. P. (2019). Technology, work, and family: Digital cultural capital and boundary management. Annual Review of Sociology, 45(1), 425-447. doi:10.1146/annurev-soc-073018-02243
Voivatko koronakriisin tuottamat haasteet johtaa lisääntyneeseen luovuuteen, ja jos näin, miten tämä voi tapahtua? Nämä kysymykset kiinnostivat prof. Dick De Clercqia ja prof. Renato Pereiraa siinä määrin, että he tekivät aiheesta kyselytutkimuksen, johon vastasi 128 henkilöä portugalilaisesta kiinteistöalan yrityksestä.
Tutkijoiden hypoteesina oli, että osa työntekijöistä saattaa reagoida potentiaalisiin uhkiin tuomalla enenevissä määrin kollegoilleen esiin kriittisiä ja kyseenalaistavia työtehtäviin kytkeytyviä näkökulmia. Tämä puolestaan voi johtaa rakentaviin konflikteihin ja lopulta uusiin luoviin ratkaisuihin. Professorit olettivat myös näkevänsä eroja kollektivististen ja individualististen yksilöiden välillä. Toimijoiden, jotka olivat sitoutuneempia toimivaan yhteisön hyväksi, uskottiin olevan valmiimpia nostamaan potentiaalisesti sensitiivisiä asioita pöydälle.
Tutkimuksen tulokset tukivat tehtyjä hypoteeseja, johtaen kirjoittajien muutamaan kolmeen keskeiseen implikaatioon. Ensiksi, kriisitilanteiden tuottamat huolet organisaation jäsenille saattavat toimia ärsykkeenä luovuudelle. Toisekseen, tässä prosessissa keskeisenä elementtinä toimii tilanteesta selviämiseen tähtäävä rakentava kriittinen dialogi, mikä tuottaa sopivien ratkaisuideoiden yhteiskehittelyä. Kolmanneksi, vahva yhteisöllinen orientaatio tekee tälläisiin ponnisteluihin panostamisesta todennäköisempää yksilöille.


Kirjallisuus: De Clercq, D., & Pereira, R. (2021). Taking the Pandemic by Its Horns: Using Work-Related Task Conflict to Transform Perceived Pandemic Threats Into Creativity. The Journal of Applied Behavioral Science, Vol 57(1), p. 104–124