Etätyö ja -opiskelu vaativat resilienssiä
Etätyöt ja -opiskelu jatkuvat maailman tilanteen yhä ollessa epävakaa vallitsevan COVID-19-pandemian vuoksi. Viimeaikainen tutkimus on kartoittanut nopean etätyöhön siirtymisen vaikutuksia, tehokkaan etätyön elementtejä sekä etätyöhön sopeutumista niin työntekijä-, johtaja- kuin organisaatiotasolla. Tällä viikolla tarkastelussa olleiden tutkimusten mukaan etätyössä ja -opiskelussa resilienssi (ts. kestävyys, joustavuus) on avainasemassa. Britti-tutkimuksen mukaan opiskelijat ovat työntekijöitä resilientimpiä poikkeusaikana.
Liikunnasta kestävyyttä etätyöhön
Brittiläistutkimus selvitti yliopistohenkilökunnan ja -opiskelijoiden sopeutumista etätyöhön ja -opiskeluun COVID-19-pandemian ja sulkutoimenpiteiden aikana. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena, jonka vastaajat tavoitettiin internetin kautta. Kyselyyn vastasi 1055 yliopistossa työskentelevää ja 925 opiskelevaa. Henkilöstöstä 98 % ja opiskelijoista 78 % työskenteli tai opiskeli etänä aineistonkeruun hetkellä. Tutkimuksessa mitattiin työntekijöiden ja opiskelijoiden koettua stressiä, fyysistä kuntoa ja mielenterveyttä sekä työstä tai opinnoista läsnä- ja poissaoloa.
Tulosten mukaan yliopiston henkilöstöstä 66.2 % koki korkeaa stressiä COVID-19-pandemian vuoksi ja 33.8 % ilmensi korkeaa resilienssiä pandemiaa kohtaan. Opiskelijoista vuorostaan 71.7 % ilmoitti tuntevansa korkeaa resilienssiä ja 28.2 % korkeaa stressiä COVID-19-pandemian vuoksi. Tutkijat havaitsivat, että yliopiston henkilöstöllä korkea stressi johtui sosiaalisesta eristäytymisestä ja lapsista. Yliopisto-opiskelijoilla korkean stressin nähtiin liittyvän sosiaalisen eristäytymisen ja lasten lisäksi myös sukupuoleen (naiset). Sekä henkilöstöllä että opiskelijoilla fyysinen liikunta oli yhteydessä korkeaan resilienssiin.
Kirjallisuus: Der Feltz-Cornelis, V., Maria, C., Varley, D., Allgar, V. L., & De Beurs, E. (2020). Workplace Stress, Presenteeism, Absenteeism, and Resilience Amongst University Staff and Students in the COVID-19 Lockdown. Frontiers in Psychiatry, 11, 1284.
COVID-19-kriisi mahdollisuutena hyödyntää ja kehittää resilienssi-ajattelua:
Mihoko Sakurai ja Hameed Chugtai pohtivat artikkelissaan: ”Resilience against crises: COVID-19 and lessons from natural disasters”, miten yhteiskunnista saataisiin resilientempiä. Tämä konseptuaalinen artikkeli ammentaa oppeja ja konkretisiovia esimerkkejä erityisesti Japanissa 2011 tapahtuneesta suuresta maanjäristyksestä ja sen vaikutusten hallinnasta.
Sakurain ja Chugtain mukaan, resilienssi on perinteisesti nähty järjestelmän kykynä pysyä shokkitilanteessa vakaana ja palautua normaalitilaan. Kaksikko kuitenkin argumentoi että tämä perinteinen näkökulma on yksipuolisuudessaan puutteellinen: toipumis-fokuksen sijaan resilienssi pitäisi nähdä kykynä adaptoitua poikkeustilanteissa ja kehittyä näiden kautta shokin edeltävää aikaa paremmaksi.
Tutkijoiden mukaan konkreettisissa pyrkimyksissä resilienssin lisäämiseksi nykymaailmassa informaatioteknologialla on keskeinen rooli ja tämä on otettava huomioon myös tietojärjestelmätietessä. Tämän pohjalta Sakurai ja Chugtai listaavat kuusi tulevaisuussuositusta. Resilienssiin liittyvää tieteellistä ajattelua on kehitettävä eteenpäin, sekä yleisesti että suhteessa tietojärjestelmätieteeseen yleisesti. Tarvitaan lisää ymmärrystä tietojärjestelmien mukautuvuudesta yhteiskunnallisiin poikkeustiloihin ja ”niukoista” (eng. frugal) tietojärjestelmistä. Organisaatioiden tulee kehittää digitaalisissa prosesseissa valmiutta poikkeustiloissa toimimiseen. Tutkimusta toimivasta tiedonhallinnasta kriisitilanteissa tarvitaan lisää. Resilienssin vaaliminen yhteiskunnallisella tasolla vaatii jatkuvaa kehittämistä ja aktiivista tiedonvaihtoa paikallisyhteisöjen tasolla. Kriisitilanteisiin ja niistä selviämiseen liittyviä eettisiä kysymyksiä on myös aktiivisesti mietittävä
Kirjallisuus: Sakurai, M., & Chughtai, H. (2020). Resilience against crises: COVID-19 and lessons from natural disasters. European Journal of Information Systems, 29(5), 585–594.
Kuinka tiimityö taipuu etätyöhön? Tarkastelussa sosiaalityöntekijöiden etätyö ja resilienssi COVID-19-pandemian aikana.
Sosiaalityö on asiakaslähtöistä työtä, jonka keskiössä on usein tiimi sosiaalityöntekijöitä ja asiakas, sekä heidän keskinäinen suhteensa. Cookin ja kollegoiden (2020) tutkimus tarkasteli, kuinka COVID-19 pandemian mukanaan tuoma etätyö ja suositukset sosiaalisesta etäisyydestä ovat vaikuttaneet sosiaalityöntekijöiden kokemuksiin tiimityöskentelystä.
Laadullinen tutkimus toteutettiin haastattelemalla 31 sosiaalialan henkilöä. Haastateltaviin kuului kaksi palveluesimiestä, kymmenen tiimiesimiestä, kymmenen vanhempaa sosiaalityöntekijää ja yhdeksän sosiaalityöntekijää. Haastatteluissa kartoitettiin sosiaalityöntekijöiden ja esimiesten näkökulmia ja kokemuksia työn tekemiseen etänä sekä sitä, kuinka he ovat sopeutuneet uuteen työskentelytapaan.
Haastatteluissa korostui sosiaalityöntekijöiden työryhmän (team) rooli; tiimityöskentely ja kasvokkainen kanssakäyminen koettiin keskeiseksi osaksi työskentelyä ja työryhmän jäsenten ollessa toisista irrallaan, työntekijät kokivat mm. eristäytyneisyyden tunteita. Työntekijät pyrkivät rakentamaan ja ylläpitämään työryhmää erilaisten virtuaalisten kanavien kuten Teamsin, WhatsAppin ja sähköpostin kautta. Virtuaalinen työryhmä koettiin tärkeänä ja se myötävaikutti työyhteisöön kuulumisen tunteeseen. Toisaalta työyhteisön uusimmat jäsenet kokivat enemmän syrjäytymisen tunteita ja tunnistivat sisä- ja ulkoryhmiä työyhteisön sisällä.
Tutkijat painottavat, että sosiaalityössä työryhmä on turvallinen perusta (secure base) työlle, jonka tärkeys korostuu etätyön aikana. Positiivinen mielikuva omasta työryhmästä ja vahva työryhmään kuulumisen tunne tukevat sosiaalityöntekijöiden kompetenssin tunteita ja resilienssiä etätyössä.
Kirjallisuus: Cook, L. L., Zschomler, D., Biggart, L., & Carder, S. (2020). The team as a secure base revisited: remote working and resilience among child and family social workers during COVID-19. Journal of Children’s Services. Vol. 15 No. 4, pp. 259–266. https://doi.org/10.1108/JCS-07-2020-0031