Etätyöntekijöiden hyvinvointi ja tuottavuus kulkevat käsi kädessä
Kulunut vuosi on osoittanut, että etätyö voi parhaimmillaan olla onnistunutta ja tuottavaa. Etätyöntekijöiden hyvinvoinnin taustalla on kuitenkin monia tekijöitä, jotka vaikuttavat jaksamiseen ja tuotteliaisuuden tasoon. Tällaisia ovat esimerkiksi työn sekoittuminen yksityiselämään ja riittävän sosiaalisen tuen saaminen työpaikalta. Tuore kansainvälinen tutkimus osoittaa, että etätyöntekijöiden hyvinvointi ja tuottavuus kulkevat käsi kädessä. Etätyöntekijöiden hyvinvointia ja samoin kuin tuottavuutta tulisi tukea enemmän organisaatiotasolta.
Iina Savolainen
EDITOR, Post-doctoral Researcher of Social Science at University of Tampere
Työ- ja yksityiselämän hyvinvointi riippuu monesta tekijästä
Hiljattain Canadian Journal of Career Development -lehdessä julkaistussa kirjallisuuskatsauksessa tutkijat Como, Hambley, ja Domene (2021) tarkastelivat, kuinka Covid-19-pandemian aiheuttama nopea siirtyminen etätyöhön on vaikuttanut työntekijöiden hyvinvointiin niin työ- ja yksityiselämässä. Lisäksi tutkijat tarkastelivat, kuinka hyvinvointia voitaisiin tukea ja edistää etenkin meneillään olevan pandemian kaltaisina epävarmoina aikoina.
Tutkimusta varten tutkijat kävivät systemaattisesti läpi tutkimuskirjallisuutta, joka käsitteli etätyötä ennen Covid-19-pandemiaa ja sen aikana. Artikkelissaan he käyttävät termiä work-life wellness (”työ- ja yksityiselämän hyvinvointi”) tunnetumman work-life balance (”työ- ja yksityiselämän tasapaino”) termin sijaan, sillä se kuvaa kattavammin olotilaa, jossa yksilö voi eri keinoja hyödyntäen parantaa hyvinvointiaan elämän eri osa-alueilla, niin työhön liittyvillä kuin sen ulkopuolisilla.
Covid-19-pandemia pakotti monet työntekijät etätöihin huolimatta siitä, oltiinko etätöihin valmiita tai oltiinko siihen saatu tarvittavaa ja asianmukaista koulusta. Kirjallisuuskatsauksen mukaan etätyö on ollut työntekijöille sekä palkitsevaa että kuluttavaa. Tarkastelluista tutkimuksista kävi ilmi, että etätyön teko ilman tarvittavaa valmiutta ja ohjausta on ollut haastavaa. Kotoa käsin työskentely on ollut erityisen raskasta niille etätyöntekijöille, joilla on kotona myös kouluikäisiä lapsia, sillä oman työn lisäksi täytyy huolehtia lapsista ja heidän (etä)koulusta. Tutkimuksessa tunnistettiin myös, että monet etätyöntekijät kokivat vaikeuksia lopettaa ”työmoodi” päivän päätteeksi, mikä saattoi johtaa ylitöihin ja töiden läikkymiseen vapaa-ajalle.
Etätyöllä havaittiin olevan myös selkeitä positiivisia vaikutuksia: kotoa käsin työskentelevien havaittiin mm. olevan hieman tyytyväisempiä työhön ja he kokivat vähemmän stressiä verrattuna niihin, jotka työskentelivät työpaikalla. Lisäksi yritysten suurempi kiinnostus etätyöntekijöitä kohtaan ja resurssien kohdistaminen etätyöntekijöiden kuulumisten selvittämiseen olivat yhteydessä korkeampaan motivaatioon ja tuottavuuteen etätyössä.
Hiljattain Canadian Journal of Career Development -lehdessä julkaistussa kirjallisuuskatsauksessa tutkijat Como, Hambley, ja Domene (2021) tarkastelivat, kuinka Covid-19-pandemian aiheuttama nopea siirtyminen etätyöhön on vaikuttanut työntekijöiden hyvinvointiin niin työ- ja yksityiselämässä. Lisäksi tutkijat tarkastelivat, kuinka hyvinvointia voitaisiin tukea ja edistää etenkin meneillään olevan pandemian kaltaisina epävarmoina aikoina.
Tutkimusta varten tutkijat kävivät systemaattisesti läpi tutkimuskirjallisuutta, joka käsitteli etätyötä ennen Covid-19-pandemiaa ja sen aikana. Artikkelissaan he käyttävät termiä work-life wellness (”työ- ja yksityiselämän hyvinvointi”) tunnetumman work-life balance (”työ- ja yksityiselämän tasapaino”) termin sijaan, sillä se kuvaa kattavammin olotilaa, jossa yksilö voi eri keinoja hyödyntäen parantaa hyvinvointiaan elämän eri osa-alueilla, niin työhön liittyvillä kuin sen ulkopuolisilla.
Covid-19-pandemia pakotti monet työntekijät etätöihin huolimatta siitä, oltiinko etätöihin valmiita tai oltiinko siihen saatu tarvittavaa ja asianmukaista koulusta. Kirjallisuuskatsauksen mukaan etätyö on ollut työntekijöille sekä palkitsevaa että kuluttavaa. Tarkastelluista tutkimuksista kävi ilmi, että etätyön teko ilman tarvittavaa valmiutta ja ohjausta on ollut haastavaa. Kotoa käsin työskentely on ollut erityisen raskasta niille etätyöntekijöille, joilla on kotona myös kouluikäisiä lapsia, sillä oman työn lisäksi täytyy huolehtia lapsista ja heidän (etä)koulusta. Tutkimuksessa tunnistettiin myös, että monet etätyöntekijät kokivat vaikeuksia lopettaa ”työmoodi” päivän päätteeksi, mikä saattoi johtaa ylitöihin ja töiden läikkymiseen vapaa-ajalle.
Etätyöllä havaittiin olevan myös selkeitä positiivisia vaikutuksia: kotoa käsin työskentelevien havaittiin mm. olevan hieman tyytyväisempiä työhön ja he kokivat vähemmän stressiä verrattuna niihin, jotka työskentelivät työpaikalla. Lisäksi yritysten suurempi kiinnostus etätyöntekijöitä kohtaan ja resurssien kohdistaminen etätyöntekijöiden kuulumisten selvittämiseen olivat yhteydessä korkeampaan motivaatioon ja tuottavuuteen etätyössä.
"Yrityksillä ja työnantajilla on ensisijainen rooli etätyöntekijöiden hyvinvoinnin ja tuottavuuden tukemisessa. Asettamalla resursseja strategisesti henkilöstöhallintoon ja tarjoamalla riittävää vuorovaikutusta etätyöntekijöiden kanssa, yritykset voivat tarjota apua ja tukea työntekijöille, vahvistaen samalla rohkaisevaa ja tuotteliasta työilmapiiriä. Covid-19-pandemia on osoittanut, että lisäkoulutusta ja valmiutta etätyöhön siirtymiseen tarvitaan."
Iina Savolainen
Post-doctoral Researcher at University of Tampere
Kirjallisuus: Como, R., Hambley, L., & Domene, J. (2021). An exploration of work-life wellness and remote work during and beyond COVID-19. Canadian Journal of Career Development, 20(1), 46-56.
Kokoontumisrajoitusten vaikutus palvelutyöntekijöiden hyvinvointiin
Millaisia vaikutuksia kohtaamisiin liittyvillä yhteiskunnallisilla rajoituksilla on erityisesti palvelutyöntekijöiden hyvinvointiin? Sven Tuzovic ja Sertan Kabadayi päätyivät tarkastelemaan tätä kysymystä Journal of Service Management -lehdessa julkaistussa artikkelissa: ”The influence of social distancing on employee well-being: a conceptual framework and research agenda”.
Tucovicin ja Kabadayin mukaan organisaatioiden responssit kokoontumisrajoituksiin voidaan jakaa kahteen tyyppin: 1) hibernaatioon, jossa toiminta skaalataan alas tai pysäytetään kokonaan ja 2) jatkamiseen jossa keskeisiä toimintoja pyritään pitämään yllä. Valittu strategia voi olla pakotettu tai vapaaehtoinen ja riippuu usein toimialasta. Valintaan vaikuttaa erityisesti kysynnän laajuus, sosiaalisten kontaktien intensiteetti toiminnassa sekä teknologian osuus palveluprosessissa
Yksilötason responssit rajoituksiin vaihtelevat myös ja riippuvat kolmesta tekijästä. Ensimmäinen tekijä on toimijan tietotaito. Olemassa oleva osaaminen ja kyky kasvattaa sitä vaikuttavat merkittävästi kykyyn selviytyä kriisistä sekä taloudellisesti että henkisesti. Toinen tekijä on saatavilla oleva tuki, jolla viitataan sekä sosiaaliseen tukeen työpaikalla ja kotona, että tukevaan infrastruktuuriin (esim. teknologia). Kolmannen ulottuvuuden muodostaa henkilökohtaiset tekijät, jotka kattavat erilaiset sosiodemografisiset- (sukupuoli, ikä, perhetilanne, tulotaso jne.) sekä personaalisuustekijät.
Tucovicin ja Kabadayin mukaan organisaatioiden responssit kokoontumisrajoituksiin voidaan jakaa kahteen tyyppin: 1) hibernaatioon, jossa toiminta skaalataan alas tai pysäytetään kokonaan ja 2) jatkamiseen jossa keskeisiä toimintoja pyritään pitämään yllä. Valittu strategia voi olla pakotettu tai vapaaehtoinen ja riippuu usein toimialasta. Valintaan vaikuttaa erityisesti kysynnän laajuus, sosiaalisten kontaktien intensiteetti toiminnassa sekä teknologian osuus palveluprosessissa
Yksilötason responssit rajoituksiin vaihtelevat myös ja riippuvat kolmesta tekijästä. Ensimmäinen tekijä on toimijan tietotaito. Olemassa oleva osaaminen ja kyky kasvattaa sitä vaikuttavat merkittävästi kykyyn selviytyä kriisistä sekä taloudellisesti että henkisesti. Toinen tekijä on saatavilla oleva tuki, jolla viitataan sekä sosiaaliseen tukeen työpaikalla ja kotona, että tukevaan infrastruktuuriin (esim. teknologia). Kolmannen ulottuvuuden muodostaa henkilökohtaiset tekijät, jotka kattavat erilaiset sosiodemografisiset- (sukupuoli, ikä, perhetilanne, tulotaso jne.) sekä personaalisuustekijät.
"Tucovic ja Kabadayi alleviivaavat, että palvelututkimuksen olisi jatkossa keskeistä pyrkiä luomaan lisää ymmärrystä työntekijöiden hyvinvoinnin vaalimisesta pandemiatilanteissa. Tutkimuksessa on tärkeä keskittyä sekä reaktiiviseen (nykytilanteesta selviäminen) että proaktiiviseen (tulevista kriiseista selviäminen) näkökulmaan. Uusista opeista voisi olla hyötyä myös luonnonkatastrofeista ja muista kriiseistä selviämiseen."
Tuomo Eloranta
Researcher, at Aalto University
Kirjallisuus: Tuzovic, S. and Kabadayi, S. (2018), The influence of social distancing on employee wellbeing: a conceptual framework and research agenda, Journal of Service Management, Vol. 32 No. 2, pp. 145¬–160
Kun etätyö on kannattavaa -vaikutus tuottavuuteen
Lingfeng Baon, Tao Lin, Xin Xian, Kaiyu Zhun, Hui Li ja Xiaohu Yangin tuore etätyön (Working from home, WFH) tutkimus tarkastelee rohkealla otteella tietotyön tuottavuutta Covid-19-pandemian aikana. Yleisesti ottaen tuottavuustutkimuksen haasteena on ollut tuottavuuden määrittely sekä se, kuinka erottaa suorat vaikutukset tunnepohjaisista. Etätyön subjektiivisen tuottavuuden mittaamisella on usein positiivinen tulos, mutta kääntöpuolella on työntekijöiden hyvinvointi.
Baon ja kollegoiden tutkimus osoittaa, että käytetystä metriikasta riippuen, etätyöllä on sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia tuotekehittäjien tuottavuuteen. Etätyö paransi heidän tuottavuutta silloin kun he tunsivat intoa ja energisyyttä työntekoa kohtaan, jolloin he voivat keskittyä työhönsä, eivätkä tulleet keskeytetyksi kollegoiden taholta. Etätyö saattaa osaltaan kasvattaa tuotekehittäjien työaikaa, sillä aikaa ei kulu työpaikalle siirtymiseen. He saattoivat myös työskennellä hyvin aikaisin aamulla tai myöhään illalla. Etätyö mahdollisti vaivattomamman tasapainottelun työ- ja yksityiselämän välillä.
Tutkimus osoitti, että etätyö vähensi tuotekehittäjien tuottavuutta, jos työnhön tuli ulkopuolisia keskeytyksiä. Erääksi haasteeksi nousi mm. joidenkin itsekuri ja kyky keskittyä työhön kotoa käsin. Videopalaverivälineet ja älypuhelin ovat toimivia ja käytännöllisiä kommunikaatiovälineitä, mutta yhteistyön tehokkuus laskee silti todennäköisemmin silloin, kun työt tehdään etänä. Tuotekehittäjien tuottavuus oli samalla tasolla etätyössä kuin työpaikallakin silloin, kun he eivät kokeneet esteitä päivittäisten töidensä tekemiselle. Etätyö ei vaikuttanut projektiaikatauluihin olivatpa tuotekehittelijät kotona tai työpaikalla. Aikatauluttaminen tapahtui vaivattomasti online-välineitä hyödyntäen.
Nykyiset videopalaverivälineet ovat tehokkaita, ja mahdollistavat esimerkiksi näytön jakamisen. Työnteon kannalta on siis vain pieni ero sen välillä, pidetäänkö kokous fyysisessä kokoustilassa vai virtuaalisesti netissä.
Baon ja kollegoiden tutkimus osoittaa, että käytetystä metriikasta riippuen, etätyöllä on sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia tuotekehittäjien tuottavuuteen. Etätyö paransi heidän tuottavuutta silloin kun he tunsivat intoa ja energisyyttä työntekoa kohtaan, jolloin he voivat keskittyä työhönsä, eivätkä tulleet keskeytetyksi kollegoiden taholta. Etätyö saattaa osaltaan kasvattaa tuotekehittäjien työaikaa, sillä aikaa ei kulu työpaikalle siirtymiseen. He saattoivat myös työskennellä hyvin aikaisin aamulla tai myöhään illalla. Etätyö mahdollisti vaivattomamman tasapainottelun työ- ja yksityiselämän välillä.
Tutkimus osoitti, että etätyö vähensi tuotekehittäjien tuottavuutta, jos työnhön tuli ulkopuolisia keskeytyksiä. Erääksi haasteeksi nousi mm. joidenkin itsekuri ja kyky keskittyä työhön kotoa käsin. Videopalaverivälineet ja älypuhelin ovat toimivia ja käytännöllisiä kommunikaatiovälineitä, mutta yhteistyön tehokkuus laskee silti todennäköisemmin silloin, kun työt tehdään etänä. Tuotekehittäjien tuottavuus oli samalla tasolla etätyössä kuin työpaikallakin silloin, kun he eivät kokeneet esteitä päivittäisten töidensä tekemiselle. Etätyö ei vaikuttanut projektiaikatauluihin olivatpa tuotekehittelijät kotona tai työpaikalla. Aikatauluttaminen tapahtui vaivattomasti online-välineitä hyödyntäen.
Nykyiset videopalaverivälineet ovat tehokkaita, ja mahdollistavat esimerkiksi näytön jakamisen. Työnteon kannalta on siis vain pieni ero sen välillä, pidetäänkö kokous fyysisessä kokoustilassa vai virtuaalisesti netissä.
"Etätyöllä on sekä positiivisia että negatiivisa vaikutuksia tuotekehittäjän tuottavuuteen, riippuen siitä kuinka tuottavuutta on mitattu, esimerkiksi tuotteiden lukumäärällä, sitoutumisella hankkeeseen, raporteilla. On myös havaittu, että etätyöllä on erilaisia vaikutuksia tuottavuuteen riippuen projektin ominaisuuksista, kuten ohjelmointikielestä, pituudesta ja laajuudesta.. Etätyöllä on negatiivinen yhteys esimerkiksi isompien projektien tuottavuuteen. Lisäksi tuottavuus vaihtelee eri yksilöiden välillä. Käsillä olevan tutkimuksen tulokset valaisevat käsitystämme siitä miksi ja miten etätyö vaikuttaa tuotekehittäjien tuottavuuteen."
Jussi Okkonen
Associate Professor of Socio-technical Environments at Tampere University.
Kirjallisuus: Bao, L., Li, T., Xia, X., Zhu, K., Li, H., & Yang, X. (2020). How does Working from Home Affect Developer Productivity?–A Case Study of Baidu During COVID-19 Pandemic. arXiv preprint.